Uusi vuosi on alkanut onneksi talvisesti. Saatiin vihdoin lunta ja heti tuntuu päivä pidemmältä ja olo pirteämmältä. Olin jo viime viikolla menossa innoissani hallille, mutta sitten tajusin, että juoksujen vuoksi varmaan pitää pitää vielä pari kertaa taukoa.

Molempien rekkujen juoksut ovat tosin vähitellen hiipumassa. Rampekaan ei enää tiputtele, ja kosiomenot ovat rauhoittumaan päin. Rampe on ollut juoksujen myötä (?) Joonaa kohtaan vähän herkällä/ärtyneellä tuulella. Ja Joona tietysti on samaan aikaan sekä lisännyt (huomattavasti) liikkumisnopeuttaan että kiinnostunut (yrittämään) halailemaan Ramonaa. Onneksi J päästää koiria lähestyessään "hellyysääntä", jonka Rampe osaa jo kaukaa tunnistaa = livetä paikalta. Muutaman kerran Joona on kuitenkin kerinnyt osoittamaan Rampellekin rakkauttaan - eikä mitään ihmeempää ole tapahtunut. R ärähtää ja lähtee pois. Tietty katsotaan nuo tilanteet tarkkaan ja yleensä pyritään ohjaamaan Joonan kiinnostus muualle, jotta Rampe saisi olla rauhassa.

Viikonloppuna päästiin vihdoin aloittamaan pulkkakausikin. Olipas hauskaa! Koirat ihmettelivät touhua, mutta nauttivat selvästi yhteisestä säheltämisestä lumessa :) Koitettiin saada rekkuset vetämään pulkkaakin (ei toki Joonaa vielä... Simo koekaniinina :)), mutta homma meni näin: koirat ihmettelevät hetken paikoillaan, kun minä ja Joona lähdetään karkuun ja koitetaan saada ne vetämään Simoa. Hetken ihmeteltyään molemmat rynnivät täysillä liikkeelle ja hihnat kiristyvät *ping* ja etenkin Ärrä ihmettelee, että mitä mä nyt tein väärin.. Ja hyppää Simon syliin pussaamaan. Pitää kaivaa (joustava) juoksuhihna kaapin pohjalta ja muuten miettiä vähän tota vetämistä, että saisi sen pelittämään.