Simo ja Lili kävivät tänään taas treenamassa : jälkeä ja esineitä/damia. Tiivistetysti: muutoin hommat sujuivat hyvin mutta jana oli vähän ollut hankala. Suoraan eteneminen on Lilille välillä vaikeaa; L käy helposti vähän kiekoilla jäljen alussa ja säheltää lähetyksissä.

Jossain vaiheessa jälkeä Simo huomasi, että L nosteli vähän takatassuaan ja yritti nuolla sitä. Unohti kuitenkin asian pian ja homma jatkui. Kotiin tullessa kuitenkin päätettiin tsekata, olisiko Lilillä tikku tms. tassussa. Ja olihan siellä: n. 3 cm pitkä orapihlajan piikki/oka läpi tassun räpyläosasta! Taitaa olla tuntohermot aika vähissä tuolla alueella tai sitten kipukynnys on aikamoinen. Yläpuolelta tuli vähän verta, kun piikki poistettiin mutta siistiltä näytti pieni haava muutoin. Puhdistettiin reikä ja huuhdeltiin sitä illalla. Ei näyttänyt reikä haittaavan Liliä yhtään. Täytyy kuitenkin seurailla haavaa/tassua nyt muutama päivä ja puhdistella ja suihkutella. Pitihän tällainen episodi tulla just jälkikokeen alla. Tällä hetkellä haava ei yhtään Liliä haittaa, täytyy vaan hoitaa sitä nyt ahkerasti ja toivoa, ettei se tulehdu.

Raran kanssa käytiin vähän tottistelemassa ja ai että oli kivaa. Aloitettiin ohjatulla noudolla. Jätin R:n istumaan (ei malta vielä odottaa seisten paikallaan tai siis en ole edes viitsinyt koittaa) ja kävelin viemään eka oikealle patukan ja sitten koiran takaa vasemmalle. Ekalla lähetys oikealle ja tokalla vasemmalle. Voi sitä riemua, jolla tuo lähtee hakemaan patukkaa. Ja palautti vauhdilla myös. Sitten otettiin kapulan otetta ja tuonteja eka parin askeleen ja sitten pari metrin päästä. Eipä huomauttamista tässäkään. Ote ei oo joka kerta täysin vakaa mutta treenataan lisää, kyllä se siitä.

Perusasentoja: koitan näihin saada ripeyttä pallopalkalla. Ja taitaa alkaa toimia. Tehtiin näitä myös lenkin lomassa. Pepputreeniä: tein taas lähinnä vasuriin, joka kyllä sujui. Miksiköhän se on mulle niin vaikeaa muistaa se oikea?! -kele sentään. Seuraamista muutamia pätkiä, hienosti teki.

Jääviä: istumisia narupalloriekutuksen lomassa, hiton nopeita. Maahanmenot aluksi vähän hitaita ja haparoivia mutta alkoi sitten sujua paremmin. Ihan niin nopea tuo ei vielä ole, kun toivoisin. Mun pitää selkeämmin alkaa palkata vain niistä nopeista. Seisomista pitkästä aikaa, tehtiin ihan käsiavulla ja äkkiä R muisti, mistä kyse.

Jätettiin eteenmenopalkka kentän laitaan ja mentiin toiseen päähän, jossa otettiin paikkamakuu. Kävin piilossa, olin ehkä 30 s. Eipä motkottamista, pari kertaa vilkaisi kentän toisessa laidassa ollutta palkkaa kohti kaihoavasti mutta sfinksinä muutoin. Eteenmenossa lähetyskäskyn odottaminen oli kovin vaikeaa, täysillä kyllä juoksi ja suoraan palkalle.