Juhannusta vietettiin omalla mökillä aika rauhallisissa merkeissä. Koirat olivat aivan onnesta sekaisin, kun saivat riekkua vapaasti. Vaikka juoksun takia ei kyllä jätetty niitä ittekseen ulos vapaina mutta saivathan nuo touhuta pihalla paljon.

Mun astmaatikkoäiti oli flunssassa, minkä vuoksi pidettiin koiria isossa tuvassa mahd. vähän. "Näköyhteys" meihin niillä kuitenkin oli "omalta puoleltaan": molemmille on aikoinaan opetettu "teippieste" eli teippi oviaukossa karmista karmiin ehkä 20 cm lattiasta. Ja tuota estettä ei siis koissulaiset saa ylittää eikä alittaa. Hienosti pysyivät oikealla puolella, vaikka välillä tuli aika toiveikkaita katseita meidän puolelle ja syviä huokauksia. Lili tosin pari kertaa koitti livahtaa, yleensä silloin kun meidän puolella riemuittiin futismatsissa tehtyä maalia tai muuten huudahdeltiin matsin tilanteita :-)

Koissut uivat joka päivä, Ramona tykkää tosi kovasti. Menee ihan sekaisin vesileluista, hirveellä kiireellä lähtee niitä vedestä hakemaan. Saa nähdä, alkaako se hyppiä laiturilta jossakin vaiheessa, toivottavasti ei. Nyt jo hyppi rannalta, näytti aika hurjalta. Lili on vähän nössömpi uimari tällä kertaa, jotenkin meidän mökin ranta on ilmeisesti sen mielestä vähän hankala.

Vähän jotakin treenin tynkääkin saatiin aikaiseksi. Tein lauantaina molemmille keppijäljet. Muutaman kymmenen metrin pituiset, suht helppoa sammalpohjaista maastoa. Jäljen tekemisen jälkeen, just ennen jäljen ajamista satoi kaatamalla reilun vartin verran. Lilille seitsemän keppiä. Kahdesta ekasta meinasi hurauttaa ohi. Himmasin vähän ja kepit nousivat. Loput nousivat ilman himmailua varmasti. Ramolle keppejä oli kuusi. Kepeistä kolme nousi ilman mitään himmailua, kolmen muun kanssa vähän hidastin menoa, minkä jälkeen nousivat. Yhden kepin kanssa R meinasi lähteä eteenpäin jäljellä, siis keppi suussa. Simo mietti taas sitä maahanmenon opettamista ilmaisuksi. Aargh, mä en vaan ole jaksanut miettiä sitä.

Vähän jotakin tottista molemmille. Simppa teki Lilin kanssa merkkiä ja ruutua. Hyvin sujui muuten, mutta neitokainen kuumui taas vähän liikaa ja haukkui. Rampen kanssa istu-maa-kaukoja, perusasentoja, kapulan nostamista ja luovutusasentoa. Sorruin muuten männäviikolla ostamaan Wubban, Ramolle lähinnä... Ja se kyllä tykkää, yllätys yllätys.

Juhannuspäivänä käytiin kahteenkin otteeseen kyläilemässä, lapsia molemmissa paikoissa, kivasti meni. Kiva jussi siis, liian nopsasti tosin meni taas. Karmivan pitkä aika tuntuu olevan lomaan, reilu kuukausi vielä...

***
Ai niin, Annikalta tuli meiliä, ettei mahduta Ramon kanssa MH-testiin. Harmillista, mutta arvelinkin vähän niin. Pysytään kuulolla, josko jossakin vaiheessa olisi mahdollista päästä, mutta eihän tuo mikään must ole.