Treffattiin Vanessa ja Justus Painiityssä ja kiva oli taas leikkiä pitkästä aikaa. Lili paimentaa ja käskee Justusta jatkuvasti ärsyttävällä haukulla, mutta J ei ole moksiskaan. Se bokserin kuola on kyllä jotakin aivan ihanaa ;-) Jatkettiin Lilin kanssa itseksemme lenkille vielä leikkien jälkeen.

Kuten aiemmin kirjoitin, Lilillä on nyt tuntunut olevan jokin ihme vammavaihe; vapaana ollessa ei oikein ole huvittanu totella parhaalla mahdollisella tavalla. No, kurikuuria aloiteltiin ja sitten klikkilistan kirjoittelujen innostamana ajattelin, että täytyy lenkeillä tehdä itsestä paljon kiinnostavampi ja kivempi; parempaa palkkaa, leikkiä, riehumista, leluja jne. Mitä nyt keksiikään, jotta ohjaajan luoksetuleminen olisi aina hauskaa.

Eilen ja tänään lastasin sitten treeniliivin taskut täyteen nameja ja leluja ja homma näyttää tepsivän! Ainakin hetkeksi. Mutta Lili on siis paljon ripeämmin tullut luokse ja muutenkin innokkaasti pörrännyt mun lähellä. Naksuttelin sille kontaktia ja palkaksi heitin sille nakkipaloja. Niiden kopittelu näyttää olevan Lilistä hauskaa. Välillä lähdin juoksemaan ja heittelin lumipalloja ja pidin ihmeellisiä ääniä jne. ja L näytti nauttivan. Itse sitä on tainnut ennen tätä olla kyllä tosi tylsä lenkkikaveri; ei ihme, että toisen koiran luokse meneminen on varmaan tuntunut kivemmalta. Tänäänkin meidän aika läheltä meni toinen koira, L vapaana, tosin liina valjaissa kiinni. Otin vähän liinan päästä kiinni ja naksuilin Lilille kontaktista; hienosti meni. Ei näyttänyt toinen koira kiinnostavan juuri lainkaan.

Leena