Tiistaina Talissa lenkki (=koissulaisten päätöntä rallia ylös-alas mäkiä...) ja treenit tihkusateessa ja tuulenmyräkässä. Omat koirat vain pikapuuhissa, koska niiden vuoron tullessa olin niin märkä ja viluinen, ettei paljoa pystynyt. Lili seuraili muutoin ja henkilöryhmässä. Oikein hienoa tekemistä muuten mutta piipitipiip. Ei kovin paha mutta kuitenkin. Liikkeestä seisomista tehtiin myös, tarjosi istumista ensin. Luoksetulo taidettiin myös ottaa ja viskeltiin palloa. Ihan mieletön into tehdä. Rampella samoin: tottis on niin kivaa nykyään, että meinaa kentälle pääsyä olla mahdotonta odottaa hiljaa ja rauhassa. Tehtiin samoin hlöryhmä, joka meni hyvin. Sitten käytiin A-esteellä (kaikista matalin) ja haetutin palloa sen yli. Muuten meni jees, mutta neitokainen ei himpula soikoon meinannut löytää keltaista palloa kaikkien niiden lehtien seasta... Aidatulla hyppyesteellä tehtiin samaa pallon noutamista pari kertaa, ei ongelmia. Loppuun luoksetulo Rampellekin ja pallon viskontaa.

Lopuksi vielä muut klähmivät meidän tunnarikapuloihin hajuja ja sitten Ärrä pääsi haukkumaan Piian. Otettiin sarjat 10, 20, 25, 5. Muuten haukkui hyvin mutta aloitti haukun sekunnin, parin viiveellä Piian luo tultuaan. En kyllä ihmettele yhtään, oli pimeää ja Piialla michelinit ja lippis päässä, joten oli ehkä vähän jänskää. Piialle kiitos kaunis ukkoilusta!

Eilen ajeltiin töiden jälkeen ihanassa auringonpaisteessa Masalaan Ninaa & tollereita tapaamaan. Oli kovin mukana nähdä Masalan jengiä pitkästä aikaa! Ja huokaus taas kerran niitä Masabyyn lenkkimaastoja... Käytiin vähäsen myös treenaamassa lenkin jälkeen. Lili teki paikkamakuu: pysyi hienosti hipihiljaa sen ajan kun Lenekin makasi mutta kun Lene pääsi oikeisiin hommiin = noutamaan, L alkoi äännellä ja nousi istumaan (!). Bööh. Laitoin takaisin ja sitten pysyi, tosin pientä ääntä välillä. Tehtiin myös ruutua, joka onnasi hyvin. Tosin tyhmä ohjaaja koitti vielä toisesta suunnasta, joka ei sitten onnistunutkaan. Miksi oi miksi Lilillä on näin toope ohjaaja välillä... Lyhyt paikkaistuminen, suht hyvin oli. Metallin otetta ja luovutus ja muutaman metrin matkalta tuonti. Ote oli hyvä! Rampen treeni olikin sitten vaan parkkiksella istumista ja RAUHOITTUMISTA. Vähän oli haastavaa aluksi mutta rauhoittuipa sitten lopulta. Näitä jatketaan...

Torstai aloitettiin juoksulenkillä Painiityssä. Mukava lenkki, tosin oma juoksemattomuus tuntui, huh. Koirilla oli kivaa, suihkuun pääsivät mutaisten polkujen jäljiltä. Päivällä vähän tunnaria molempien kanssa. Lilin kanssa kaksi settiä, yhteensä reilu 10 toistoa. Yhdellä kerralla otti ensin väärän suuhunsa mutta vaihtoi sitten omaan. Virtaa oli vähän liiaksi ja laitoin kapuloiden eteen yhden Frolicin hidastamaan menoa. Se tuntui hyvältä ratkaisulta, jatketaan niin. Rampen kanssa tehtiin vähän useampia (vajaa 20), kaikilla tuli ekalla oma. Vikalla tein jo niin, että kapulat olivat vaakarivissä ehkä reilu 10 cm päässä toisistaan, aika vaikea siis. Mutta omapa sieltä nousi, hieno juttu! R haisteli kaikki suht rauhassa läpi ja oma nousi varmasti. Rampen kanssa myös paikkamakuita (aika 5-90 s).

Rampen kanssa käytiin ip vähän tottistamassa. Aloitettiin makuulla, koska neiti oli yllättävän rauhallinen kentälle tultaessa. Tehtiin ihan lyhyitä pätkiä ja ne meni hyvin. Laitoin ruudun valmiiksi, tehtiin muuta välissä. Liikkeestä seisomista - joka ei meinannut millään sujua! Tarjosi istumista monta kertaa. Otettiin sitten ihan tottistelun päätteeksi uusi sessio ja se sujui. Kotimatkalla myös pari kertaa kokeilin ja huomasin, että mun pitää olla tarkka noiden äänenpainojen kanssa. Kun olin selkeä, homma toimi 100 %:sti. Perusasentoja ja pepputreeniä, enimmäkseen oikealle. Haastavaa on edelleen välillä mutta paremmalta vaikuttaa. Muutama lyhyt seuruu ja oikealle käännös, ihan jees kaiketi, mutta videolle tuo pitäis saada.

Tehtiin myös kapulaotetta sekä puisella että metallilla ja luovutuksia ja muutaman metrin tuomisia. Ja sitten niin, että koira jäi kapulan kanssa odottamaan ja kutsuin luokse. Noudot tuntuu tosi hyviltä nyt. Ote on parantunut, R menee hyvällä laukalla ja innolla kapulalle ja tuo sen yhtä innolla takaisin. Erikseen tehtiin sitten patukan viskontaa, ideana ettei koira karkaa noutamaan ilman lupaa. Hyvin meni tämäkin, namppa-avun kanssa tosin.

Kotimatkalla tehtiin paikkamakuita vielä lisää koulun kulmalla, josta löysin rauhallisen paikan. Meni hyvin: täytyy nyt siis tehdä tuota vain oikeesti rauhallisissa paikoissa. Eiköhän se siitä, kunhan ite maltan tehdä tarpeeksi kärsivällisesti nyt.