Kirkkonummelle tie vei tänään töiden jälkeen, Demin pentuja katsomaan. Ajomatkalla hakukonsultaatiopuhelu Soilelle, kiitokset :) Tarinoin hakumietteitä vähän erikseen myöhemmin.

 

Olivatpahan suloisia, ylläripylläri. Tosi kauniita ja pirteitä pentuja, niitä varmaan tuijottelisi helposti aika pitkään. Pikku-Duffy olisi väkisin halunnut jo pentulaatikosta pihalle muttei ihan vielä onnistunut. Hirveä nälkä oli koko ajan ja aina D:n palatessa laatikkoon tuli hirmu kiire syömään. Liikuttavia otuksia (kuviakin räpsin, koitan lisäillä niitä tänne vähän myöhemmin). Kutsuin itseni toiselle pentuvisiitille johonkin parin viikon päähän, kiitti Kati ;-)

 

Ennen kotiin lähtöä päästin R:n moikkaamaan Katia, Ollia ja Jania. Katia oli Ärrän mielestä niin kiva nähdä, että ilopissathan sitä piti ruikauttaa :)

 

Knummelta ajeltiin Lepuskiin Tiinan ja Tintin kanssa tottistamaan. T&T olivat olleet Markus Kuuselan tottissemmassa ja olivat tykänneet kovasti. Muutamia MK:n vinkkejä kertoilivat, hyvältä vaikutti.

 

Ramolle aluksi juoksutarkistus, Tintti tuomarina. Vähän oli ällöä mutta sieti kuitenkin. Sitten tehtiin oikealle käännöksiä, ensin paikallaan ja sitten loivaa ja jyrkempää seuruukaarrosta oikealle. Paikallaan käännöksissä muutamissa peppu heitti liikaa eli juuri se, mitä välillä tapahtuu seuruussa oikealle käännöksissä. Nyt tehotreeniä tästä. Sitten tunnari: rykelmä vääriä, oma aika lähellä niitä mutta reunassa, muutama namppa jarruttamassa rykelmän edessä. Vauhdilla kasalle, namppojen imurointi, nappasi oman, mutta puolittain pudotti sen. Naksautin nostaessaan ja koppasi sen pian takaisin ja toi. (Kotipihalla toinen tunnari, jossa ekaa kertaa oma väärien rykelmän (6 kpl?) keskellä. Sujui hienosti!)

 

Lopuksi leikittiin narupalloilla MK:n ohjeiden mukaan. Toinen narupallo oli vaan taas mählätympi eli kivempi. Eli voitettuaan sen, R jäi mähläilemään. Oli kuitenkin oikein aktiivinen leluun iskiessään/saalistuksessa.

 

Saimin ja Remun eteenmenojen jälkeen R:lle toinen sessio, jossa leikittiin – Remun jättipatukalla, joka oli abaut Ramon kokoinen (no joo, ei ihan..). MK oli kehottanut leikkimään riittävän isolla patukalla, johon koira oikeasti pystyy puremaan. Olin etukäteen lähinnä huvittunut enkä mitenkään uskonut, että R innostuu jättimäisestä patukasta. Mutta kuinka ollakaan, se kävi siihen hetken ihmettelyn jälkeen kiinni, murisi mulle heti alusta alkaen, veti kunnolla vastaan ja toi lelua mulle sen voitettuaan. Aikamoista. Mun pitää tietysti antaa sen voittaa melko vähästä jne. mutta olipas mukavaa. Eikun patukkaostoksille…

 

Lopuksi vielä haukutukset. T&T molemmat kahdesti ukkoina. Lyhyitä sarjoja, maks. kymmentä varmaan. Oikein kivaa oli pienellä koiralla ja hyvin haukkui.