Hakuilua Velskolan hiekkakuopalla – Rampen synttäritreenit :) Pienemmällä porukalla tänään, osin varsin märässä kelissä. Tallattiin rata tuttuun paikkaan, tosin nyt rata oli varsin haastava. Maastohan tuolla on vasemmalla puolella suht jyrkästi nouseva ja myös ryteikköinen, oikealla avoimempi ja tasaisempi mutta sielläkin oli n. metrin korkuista aluskasvillisuutta suht runsaasti. Ilma liikkui aluksi ja Rampen vuorolla suht hyvin oikealta. Rampen jälkeen alkoikin sitten sataa ja sadetta riitti koko lopputreenin…

 

Hassunhauska motivaatiotreeni synttärisankarille. Ukkoina Kirsi (x3) ja Lena (x2), suorat palkat kaikilla piiloilla. R näki, kun ukot lähtivät etukulmiin, sitten käväisin sen kanssa kauempana kääntymässä ja tultiin takaisin radalle. Molempiin etukulmiin hyvät suorat pistot, intoa oli kovasti. 3. ja 4. tehtiin niin, että ukko hihkaisi piilolta. Kovin hauskaa Ärrän mielestä ja täpöllä metsään. Viimeinen vielä überkiva niin, että Kirsi kävi näyttäytymässä puolivälissä. Koira hetkeksi poispäin ja takaisin ja lähetys. Hienosti meni tämäkin. Kirsiltä superherkut ja lopuksi pehmomaaorava, R oli polleana. Hyvä treei siis, juuri sitä mitä kaivattiinkin tähän väliin.

 

Vielä on kolmet treenit ennen kesätaukoa, päästään näillä näkymin kaikkiin. Jatketaan samalla linjalla, ens kerralla ilmaisuja mukaan mutta muuten ns. pidetään hauskana.

 

Ja penska tosiaan täytti siis tänään 3 vee. Aikamoista, kuinka se aika kiitää. Ihan pienihän tuo on vielä omissa silmissä, tosin niin on Lilikin joka täyttää ens viikolla 5!

 

Rampen kanssa on sitten viime synttärien ns. saatu jotain aikaankin, tittelirintamalla BH ja TK2, vaikkei ne nyt mitään itseisarvoja olekaan. Toko/tottis on mielestäni suht hyvällä mallilla, tekeminen tuntuu kivalta ja vire on pääosin hyvä. Ärrän aikuistumisen huomaa ainakin siinä, ettei ota kokeessa painetta mun jännäämisestä. Ja itekin ehkä onnistunut vähän vähentämään jännäämiskerrointa. Pieni mutta tärkeä juttu on nouto, josta on saatu Ärrälle paljon aiempaa kivempi juttu. Nyt se on suorastaan kuumana kun kapula otetaan esille, oli kyseessä sitten kiva tai ällöttävä (painavampi kapula jossa paksu keskiosa… :)). Etenkin pk:n kannalta iso juttu.

 

Maastojen osalta ollaan edistytty myös, jäljellä eri toten. Suoritusvarmuutta vain lisää ja jos jotenkin saisi myös meikäläiselle jännitysmomenttia treeneihin, niin saisi sitäkin treenattua. Toivottavasti ehditään ja mahdutaan ennen syyskuun loppua kokeisiin, koska sen jälkeen tulee pakollista treeni-/kisataukoa jonkin aikaa.

 

Eli onnea Ärrälle, hieno pieni koira