Tänään siis Ramon eka tokokoe. Paikkana Tuomarinkartanon vinttikoirarata, järkkärinä Uudenmaan noutajat, tuomarina Kaisa Poutanen. Hirmuinen tuuli koko päivän, aika kylmä. Meidän ryhmä oli vikana, piti alkaa yhdeltä mutta alkoi reilusti puoli kahden jälkeen. Hengailtiin Ramon kanssa paikalla reilu tunti ennen omaa vuoroa.

 

Koepaikka tuli vähän puun takaa, olin toki ilmoittautunut tuonne jo aikaa sitten, mutta silloin sanottiin, että tuskin mahdutaan mukaan, koska koe tulisi tod.näk. täyteen noutajia. Tuli kuitenkin yhtäkkiä meiliä, että mahdutaan mukaan ja päätin, että mennään.

 

Ramo oli alusta alkaen ei-oikein-oma-itsensä, jotenkin vahtivan ja kiekkoja keräävän oloinen, nuuski ja ihmetteli. Tehtiin vähän seuruuta, liikkeestä jäävät ja jotain pientä ennen omaa vuoroa, ne menivät ihan jees, vaikka kiekkoja oli aika lailla. Ramo kuitenkin otti selvästi painetta joko kisahärdellistä, mun jännittämisestä tai molemmista. Jossakin vaiheessa huomattiin, että Ramon turkki hilseili, mitä ei oo ikinä ennen nähnyt. Voi pientä eläintä :-( Mun jännitys oli varmaan sille tällä kertaa liikaa.

 

Pisteet ja kootut selitykset:

 

Luoksepäästävyys 8: Tuomarin mukaan R alkoi ”riehumaan”, kun se meni askeleen verran tuomaria vastaan. Voi jestas. Mulle kun on tuomari sanonut myös niin, että se on parempi, että koira on iloinen ja avoin tuolla tavoin kuin että se väistää. No, näin tällä kertaa.

Paikallaolo 8: Alkoi oikein hyvin, R oli rennosti ja tarkkaavaisena – kunnes toisesta reunasta lähti berni hyppelemään ja haastoi kaksi muuta koiraa ylös ja lopulta R oli ainoa joka makasi ja siinä vaiheessa tuomari pisti pelin poikki. Koitin kehua Ärrää, joka hienosti pysyi paikoillaan muista huolimatta. Tod.näk. tämä sähellys kuitenkin toi epävarmuutta Ramon tekemiseen, ja tokalla kerralla se oli aluksi hetken kyynärpäiden varassa ja pariin kertaan vaihtoi peräpään asentoa.

Seuraaminen taluttimessa 9: Tämä tuntui hyvältä, juoksussa ihan vähän otti väljyyttä mutta muuten hyvä.

Seuraaminen vapaana 9: Tämä samoin hyvä, vika täyskäännös+seis kontakti vähän herpaantui, muuten hyvä.

Liikkeestä maa 0: Jäi seisomaan. Tiedä sitten, eikö kuullut käskyä (kova tuuli) vai mikä oli, meni vasta kolmannella käskyllä maahan.

Luoksetulo 8: Jäi hyvin, malttoi odottaa, peppu ei keikkunut yhtään odottaessa, tuli vauhdilla hienosti ja tiiviisti eteen – mutta valui ennen sivu-käskyä vinoon perusasentoon.

Liikkeestä seiso 9: Tämä oli musta hyvä. Ei kuulemma kuitenkaan liikkunut yhtään seisomisessa.

Hyppy 10: Oikein hyvä.

Kokonaisvaikutus 7: Joo… Tämä tuli varmaan siitä, että kaksi kertaa jouduin useampaan kertaan antamaan R:lle sivu-käskyn ennen liikkeen alkua. Mutta silti tuo seiska oli musta kohtuuton.

 

Tuomari oli aika tiukka, mutta oli se tiukka kaikille. En kuitenkaan ole kaikista ”tuomioista” ihan samaa mieltä ja ärsytti se, ettei tuomari sanallakaan maininnut, mistä kulloinkin pistemenetykset menivät. Toki osasta tiesi itsekin, mutta osasta ei. Puolikkaita pisteitä ei myöskään ilmeisesti tunnettu lainkaan. Ja jurppii se, että kun Lilin kanssa olen kolmessa alo-kokeessa käynyt, niin linja oli tässä kokeessa ihan eri. Vaikka ihmisiähän ne on tuomaritkin. Mutta silti.. Murmurmur ja josjosjos.

 

Saldoksi saatiin siis 155 p., II-tulos. Ykköstulosta ehdottomasti haettiin ja kyllä Ramo liikkeet osaa, nyt vaan ei nuo olosuhteet olleet oikein meidän puolella. Harmitti tietysti kokeen jälkeen, mutta hirmustihan tuosta taas oppi. Etenkin sen, että pitää itse valmistautua paremmin ja olla reilumpi ohjaaja koiralle (kehut liikkeiden väleissä ym.). Unohdin varmaan kokeen aikana kehua koiraa riittävästi, koska jännitti niin sikana... Täytyy käydä treenaamassa pari kertaa kunnon härdellissä ja muutoin miettiä koetta edeltävät puuhat vähän tarkemmin. Nyt lähdin vähän soitellen sotaan. Ja oma jännitys on saatava jollakin konstein kuriin. Miten ihmeessä sitä aikuinen ihminen voikin jännittää tuollaista niin paljon…