Ramonan kanssa on puuhasteltu kaikenlaista. Käyty lähikallioihin tutustumassa, taas Lepuskin urheilupuistossa ihmettelemässä skeittaajia ja rullahiihtäjiä, leikattu kynsiä ja treenattu harjaamista, käyty työmaakoneita ja työmaan ääniä ihmettelemässä. Bussilla tai junalla pitäisi tällä viikolla ehtiä matkustamaan.

Tänään Ramona ja Lili olivat koko päivän kahdestaan, eri tiloissa tosin, kun oltiin molemmat töissä. Kaipa siellä oli ihan hyvin mennyt. Mitään ei ollut hajonnut eikä naapureilta ollut tullut vihaisia lappuja. Parit pissat oli tullut päivän aikana, molemmat paperille.

Ilalla alkoi mun vetämä penturyhmä, ei vielä mitään kummempia tehty, höpöttelin kaikkea yleistä ja tavattiin kaikki koirat. Kivoja koiria kaikki, energisiä ja sosiaalisia. Treenin lopuksi Ramona tapasi Dina-hoffin nopsasti, ennen kuin lähdettiin tekemään kaksistaan lenkkiä. Käytiin urheilupuiston nurmella heittämässä narupalloa ja se oli Ramonasta hirveen hauskaa! Aivan intona juoksi sen perässä ja pari kertaa jopa raahasi sitä mua kohti. Tästä tietysti isot kehut.

Ramonan luonteestakin ehkä uskaltaa jotakin jo sanoa. Väkisinkin sitä vertaa Liliiin ja siihen, millainen Lili oli tuon ikäisenä. Avoin se on, etenkin ihmisiä kohtaan. Häntä heiluen olisi menossa moikkaamaan melkein kaikki vastaantulijat, eikä mene kuitenkaan maan matosena niitä moikkaamaan vaan reippaasti. Ei hypi onneksi juurikaan. Koirista se on avoimen kiinnostunut, mutta kun pääsee tutustumaan lähemmin, lämpenee vähän hitaasti. Saattaa pöristä aluksi mutta vähitelleen lämpenee kyllä ja tykkää leikkiä.

Kuuliaisempi se on kuin Lili, yleensä tiukka EI tehoaa. Reagoi nimeensä mielestäni tosi hyvin, myös kun on häiriötä. Jälkikoiran ainesta siinä tuntuu olevan, nenä maassa painaa menemään jatkuvasti. Ollaan nyt enemmän tehty namien etsimisleikkiä kotona. Meillä on sopiva iso ruskea matto, josta ei pieniä nameja juuri silmällä erota. Ramona etsii ihan intona koko maton; Lili ei tuon ikäisenä jaksanut käyttää nenäänsä kovin kauaa kerrallaan.

Ramona myös pusuttelee paljon ja jotenkin hakee läheisyyttä enemmän kuin Lili muistaakseni teki. Sunnuntaina luin tenttiin Ramonan seurana keittiön lattialla ja pariin otteeseen se kiipesi mun syliin olemaan tai syömään puristeluutaan. Tulee superiloisena aina luokse, kun sitä nimellä kutsuu ja pelkkä iloinen silittely ja lähelle päästäminen tuntuvat toimivan palkkana, vaikka namia paljon tietty käytetään myös.

= aivan ihana tyttö :-)

Leena