Aktiivikoiraviikko jatkui tänään, Rampsuttajan kanssa suunnattiin hakutreeneihin Histaan. Pauliinan ja Urhon kyydillä päästiin, molemmat koissut olivat hienosti tahoillaan autossa kaikki matkat ja odottelut. Mä vaan jaksan hämmästellä Rampen tyyneyttä tuommoisissa tilanteissa.

Ehdittiin tallata toinen puoli ja oltiin lähdössä toista tallaamaan, kun Marjo bongasi muutaman metrin päässä ison musta pitkän KYYN!! Voi ällötys ja kammotus, mikä kokemus :-( Urho vielä pomppi siinä lähellä, Pauliinan karjaisusta onneksi läksi heti pois. En oo itse nähnyt kyytä vuosikausiin ja nyt sitten tuommoinen jättimäinen monsteri. Ei tuntunut yhtään kivalta, kun aatteli niitä monia kertoja, kun ollaan Histassa treenattu tai lenkkeilty ja koissut on päättöminä juosseet toistensa perässä. (Histassa treenaaville/liikkuville tiedossa, että kyy köllötteli hakkuuaukean reunassa siellä sähkölinjaa oikealle. Eli kantsii tömistellä huolella ja pitää silmät auki.)

No, käärmejärkytyksestä toivuttuamme tallattiin toinen puoli sitten päinvastaiselle puolelle. Itse jouduin heti käärmepuolelle ukoksi ja katsoin kyllä tooosi tarkkaan, mihin jalkani astelin. Ja valmistauduin karjaisemaan Essin pois kyysuunnalta, jos sinne näyttäisi menevän. Onneksi ei mennyt, eikä kukaan muukaan koissu.

Rampelle kolme ukkoa. Tuuli oikein kivasti, kahdella ekalla käytiin vähän ukolla päin hakemassa hajua, ja vein R:n kauemmas. Ekalla ja tokalla ukolla etäisyys lähetyksestä ukolle ehkä 15-20 m. Tosi hienosti meni. Kolmannella matkaa oli jo 30 m, eikä käyty hakemassa hajua lainkaan. Virittelin hetken ja lähetys, ja R ampaisi kuin tykin suusta suoran piston suoraan ukolle. Reippaasti etsi piiloilla tiensä ukoille. Eka piilo oli tiipii, jonka sisälle se etsi nopsasti tien. Vikana ukkona taas Maria, joka oli puisessa laatikossa (ei umpinainen), R meni sinnekin täysin ongelmitta. Marialla pikkupatukka loppuleluna, R leikki taas kivasti.

Upeesti siis meni, saatiin aplodit :-) Ens kerralla koitetaan, josko saataisiin neiti haukkumaan autoilla. Ja puhuttiin myös, että ens kerralla vähän vaikeutetaan niin, että ei olla ihan suoraan tuulen alla. Seuraavat treenit tosin jäävät väliin, kun ollaan viikon päästä su Kiteellä. Katotaan, josko siellä saataisiin pari ukkoa otettua R:lle, jos ehditään.

Kyyn lisäksi kesäfiilistä toivat jättimäiset hyttyset, joita parveili sankoin joukoin meidän riesana, kun aurinko alkoi laskea. Tästä se kesä alkaa...