Hitsi vie, että tuli tänään hyviä leikkivinkkejä tokotreeneissä. Rampe siis mulla taas mukana, Simo ja Lili jälkitreeneissä. Ramo taas häkkeili hienosti treenin ajan, Tiinan ja Saimin kyydillä päästiin.

Reilun parin tunnin treenit ja koko aika pohdittiin leikkimisen saloja. Linda näytti ensin Niinan Scottin kanssa leikkimistä. Periaatteessa tuttuja juttuja, mutta käytännössä kuitenkin oon ite ainakin osaksi leikkinyt huonosti ja ilman punaista lankaa. Kaikki leikkivät vuorotellen oman koiransa kanssa ja Linda antoi koko ajan ohjeita, että miten kannattaa tehdä ja miten ei. Tosi hyvä oli saada leikkitilanteessa konkreettisia ohjeita. Aluksi oli hakemista Ramon kanssa mutta sain sen sitten tosi hyvin innostumaan, kun hetkisen räpelsin. Kanteli lelua ylpeänä pitkiäkin pätkiä, mitä se ei oo tähän asti juuri tehnyt. Eli se on helposti pulauttanut kuolleen saaliin suustaan tyyliin "tässäkö tää nyt oli?". Enkä oo itse aina varmasti osannut tehdä leikistä tarpeeksi kivaa, jotta R innolla aina toisi lelun.

Muutama pointti:
- ensinäkin koira remmissä/liinassa niin kauan, kunnes tuo satavarmasti lelua ohjaajalle (mä oon tän kyllä tiennyt, mutta en oo silti näin tehnyt... toope.)
- lelu sivuttaisliikkeessä, itse tarpeeksi matalalla! --> mullakin tuppasi asento itsellä nousemaan liian ylös; R on niin pieni, että mun on pakko olla reilusti kyykyssä/kyyryssä
- ei kuitenkaan saa kyyryillä koiran päälle eikä olla muutenkaan uhkaava = rintamasuunta vinottain koiraa kohti
- ei myöskään koiran tuijottamista
- omin elein ja liikkein tehdään koirasta vahvempi ja itsestä heikompi
- heti annetaan voittaa, kun koira vähänkin vetää lelua --> sitten itse juoksuaskelia pois päin koirasta --> jos koira ei tuo lelua, autetaan vähän remmillä/liinalla --> isot kehut ja uusi leikki heti kun koira tuo lelun
- ohjaaja periaatteessa KOKO AJAN LIIKKEESSÄ
- jos koira tiputtaa lelun, ei houkutella sitä tuomaan vaan varastetaan lelu siltä nopsasti = koira oppii, ettei kannata tiputtaa
- opetettava myös rauhoittuminen: koira pitää lelua suussaan, saa purra sitä ja purkaa oloaan; tähän rauhoittumissana mukaan --> ja leikki jatkuu
- jossakin vaiheessa, kun leikkiminen sujuu, voidaan ottaa semmoinen käsky mukaan leikin väliin, jonka koira osaa (esim. istu) --> tällä keskittymistä lisää touhuun ja yhdistetään ajatus siihen, että leikki voi tulla palkaksi tekemisestä
- lopetetaan hyvään taisteluun, annetaan koiran voittaa ja kantaa lelu autolle
- voi myös hetsailla koiraa lelulla ja tuuppia kyljistä tms., jos koira tykkää ja kestää kuormituksen
- voi ottaa nostatussanan leikkihetkeen mukaan, jolloin koira myöhemmin nousee pelkästä sanasta; eli sillä hetkellä, kun saalisleikki alkaa, sana + leikki

Pitää kuitenkin muistaa, ettei leikitä koiraa hulluksi. Niina esim. sanoi, että seuraavasta koirasta ei halua yhtä leikki-/leluhullua kuin mitä Scott on. Eli balanssi pitää tässäkin löytää. Ja muutenkin yllä mainitut vinkit on sovellettava tietysti koirakohtaisesti, noi on enemmän mun ja Ramon näkökulmasta imetyt vinkit.

Kysyin myös Lilin kuumumisesta ja murinasta, sehän murisee aina kun taistelee patukasta. Linda veikkasi, että koira saattaa kuormittua liikaa eli pitää treenata sen kanssa myös rauhoittumista. Pitääpä Lilin kanssa kokeilla ihan noita perusjuttuja myös. Haluaisin kovasti palkata sitä patukalla, saisi varmasti vieläkin intensiivisempää tekemistä. Viime aikoina vaan on kuppi mennyt helposti nurin patukkapalkasta. Mutta eiköhän se tästä, opetellaan leikkimistä Lilinkin kanssa vähän uudestaan.

Treenien jälkeen oli tietty pakko mennä vielä testaamaan saatuja vinkkejä. Ja olipahan leikkiminen eri näköistä kun tähän asti! Periaatteessa pienillä asioilla saa välillä paljon aikaan. R oli ihan täpinöissään leikistä, toi patukkaa innolla, kanteli sitä ja taistelikin muutamaan otteeseen oikein kunnolla. Hyvä homma! Otettiin myös vähän perusasentoja, minuutin paikkamakuu, eteenmeno ja luoksetulo, ei sen suurempaa huomauttamista missään.

***

Ai niin, laitettiin eilen illalla molemmille koissuille punkkimyrkyt (Frontline) niskaan - ja tänään töiden jälkeen Simo löysi Ramolta punkin :-( Inhottavia otuksia. En sitten tiedä, missä vaiheessa tuo punkki on tullut, olisiko se voinut olla Ramolla jo silloin kun myrkyt laitettiin, S ei nähnyt oliko se elossa, kun sen poisti (minähän en niihin koske, jos Simo on paikalla...). En kyllä tiedä, pysyvätkö ne kiinni, vaikka kuolisivat. No, täytyy siis syynäillä molempia jatkuvasti, vaikka myrkyt on laitettu.