Käytiin pienellä porukalla tottistelemassa talvisessa (!) maisemassa. Lunta maassa ja näki hyvin, vaikka kentällä ei ollut valoja (vieressä kylläkin). Haastavaa, kun L oli lumesta tai sen syömisestä niin innoissaan, ettei heti jaksanut keskittyä. Lilin kanssa seuraamista ja luoksetuloa.

Seuraamisessa koitettiin saada piippausta pois. Paikannettiin piippaus tiettyyn kohtaan. L ei piippaa perusasennossa eikä ensimmäisen askeleen aikana, mutta sen jälkeen se alkaa. Saatiin kaksi hyvää vinkkiä: ensinäkin voisi opetella itselleen sellaisen "tyytymättömyyseleen" eli jonkinlaisen keinon ilmaista Lilile, ettei ole tyytyväinen. Joku vähän matalalla äänellä sanottu Pöh tai jotain. Toinen vinkki: kokeilin seuraamista niin, että annoin Seuraa-käskyn, kun L ei pitänyt katsekontaktia, vaan katseli muualle. Tällöin ei piipannut! Mielenkiintoista. Kuten Kati ja muut totesivat, se voi jotenkin liittyä siihen, että se osaa jo niin hyvin, että tuollainen yllätyksellisyys/vaikeus on kiinnostavaa eikä se muista piipata. Ja kun se jo kuitenkin osaa, siltä voi vaatia sitä, että se on vastuussa kontaktin pitämisestä ja mun kuuntelemisesta eikä toisin päin. Jotenkin voi olla, että se patoaa kontaktinpidon ja Seuraa-käskyn odottelun aikana itseensä niin paljon, että se purkautuu piippaamisena. Täytyy nyt treenailla seuraamista noin ja sitten välillä pysähtyä perusasentoon ja jatkaa. Ja palkka aina vaan, kun se on hiljaa. Piippaamisen täytyy kiinnittää huomiota SEURAAVAN PENNUN kanssa ;-)

Luoksetuloa. Otin heti namiavulla ja L tuli aika hyvin eteen. Peppu jonkin verran tosin vasemmalle vinossa. Otin uusiksi, vielä namiavulla, ja L tuli hyvin eteen. Kolmas kerta ilman namiapuja, hyvin tuli. Vauhtia voisi kuulemma olla vieläkin enemmän. Otin sitten ihan treenin lopuksi yhden luoksetulon siten, että vapautin ennen kuin se ehti luokse ja heitin sille narupatukan jalkojen välistä. L ei juossut jalkojen välistä, mutta juoksi selvästi lujempaa. Kannattaa siis ottaa erikseen melko läheltä eteentulon asennon hinkkausta ja sitten erikseen kauempaa, jossa yritetään saada vauhtia lisää. Eli näissä jälkimmäisissä suurimmaksi osaksi lelupalkkaa ja harvakseltaan oikeaan asentoon tulemista.

Eteenmenosta. Ei itse otettu tätä, mutta saatiin muutama vinkki: kannattaa ottaa lelulla ja namipalkalla sekaisin. Lelupalkalla välillä myös niin, että esim. pallo lentää takaa eikä ole edessä odottamassa. Tätä voisi kokeilla - veikkaan kylläkin, että L alkaa aika äkkiä ennakoimaan... No, kokeillaan! Joka tapauksessa pitää vaihdella tyyliä paljon. Voi ottaa myös niin, että pitää koirasta kiinni ja se näkee, kun pallo lentää ja sitten päästää sen irti ja sanoo "Eteen". Tässä tietysti se Lilin kanssa haastavaa, että se saattaa olla palauttamatta lelua. No, katsotaan, miten menee.

Lisäksi eteenmenoon liittyen semmoinen vinkki, että kannattaa jo nyt alkaa ottaa maahanmenoja ns. kauempana lenkeillä ym. Tätä ei olla ollenkaan otettu eli täytyy alkaa treenata!

Leena