Molemmilla koirilla oli omat treenit tänään, kaksi autoa olis ollut tarpeen. Laina-auto siis meikäläisellä alla, viikon kuraisimpana päivänä. Onneksi Rampe osaa olla nätisti vieraankin auton takapenkillä...

Talissa vuorostaan tottistamassa. Kierrettiin lenkki Talin maastoissa ennen treenejä ja Rampe törmäsi rusakkoon jälleen kerran. Pieni pyrähdys perään mutta luovutti heti ja tuli kutsuin. WTF?! Mutta hienoa! Palkkasin niin ruhtinaallisesti kuin pystyin ja kyttäsin puskia loppulenkin, jottei pääsisi sama toistumaan. Ehkä pieni koiraparka on todennut, ettei niiden perään kannata tosissaan lähteä? Sormet ristissä.

Treeneissä tehtiin aluksi ihan vaan imutuksessa ampumiset. Ekalla kääntyi katsomaan, tokalla ja kolmannella ei reagoinut. Ajattelinkin, että ekaa kertaa kun pitkästä aikaa kentällä paukutellaan, niin voisi reagoida jotenkin. Ei kuitenkaan iso juttu eikä jäänyt lainkaan haittaamaan tekemistä. Pitää vaan nyt saada ammuttua taas tehokuuri ja etenkin kentällä, jos vaan mahdollista.

 

Sitten tehtiin estenoudot piiiiitkästä aikaa. Tai ensin itse asiassa noutopatukalla (ostin jossain vaiheessa sellaisen kovan juuttipatukan ko. tarkoitusta varten) tasamaanouto, joka oli tosi hyvä. Sitten metrinen, joka kammotti mua kovasti. Hypyt oli joka kerta suorastaan loistavia, meni aivan reilusti yli, hyvän näköisellä tekniikalla. Mutta: noutomollukan ottamisessa oli joku ”ongelma”. Ei mukamas saanut siitä kunnon otetta ja oli vähän säätämistä. Eli näitä pitää nyt tehdä niin, että hyppyyttää koiraa mollukka suussa takaisin päin. Itse hyppääminen tosiaan sujui paremmin, pitää vaan saada R nyt tajuamaan, että takaisin hypätään ”jotain” suussa, joten siitä jostain kannattaa ottaa tukevasti kiinni. A-esteen kanssa tällaista ei ollut, vaan se sujui ekasta mallikkaasti ja jätettiin siihen. Hyppääminen molempien esteiden yli oli koirasta kivaa ja pieni viuh pääsi lähetyksessä molemmilla esteillä.

 

Eteenmenopalkka oli viety valmiiksi ilman, että koira näki. Tiesi virittelystä mitä tuleman piti ja oli valmistavassa lähdössä mutta itse eteenmenossa vauhti ei ollut sama kuin yleensä, teki pari mutkaa ja kuikuili palkan perään. Keskinkertainen kuitenkin. Tehtiin toinen perään siten, että näki, kun palkka jäi. Tämä tietysti paljon parempi.

Heini vielä haukutti pikkukoiran treenien jälkeen. Eri pituisia sarjoja (25-50), parilla Heini oli ison pyyhkeen alla piilossa. Koitin itse taas rymistellä ja köhistä ja häiritä koiraa. Ei ottanut kovasti häikkää ja hyvin haukkui muutenkin.

 

Simo ja Lili olivat pienellä jälkiporukalla treenaamassa esineitä. Kovin syvällistä analyysia en Lilin suorituksista saanut mutta suht hyvin oli kai sujunut. Tekivät kaksi treeniä, ensimmäinen ruutu oli ollut kaikille koirille vaikea, toisella oli onnistunut paremmin.