Kiirettä pitää! Vallan on blogin päivittäminen jäänyt, höh.

 

Viime viikolla oli kaikenlaista puuhaa, matkasin itse pariksi päiväksi Itä-Suomeen duunireissulle. Koska matka suuntautui Ramon kasvattajan Pian lähiseudulle, otin Rampen mukaan. Rampe sai viettää päivät Pian tarhassa, töiden jälkeen sitten paimennettiin.

 

Ti Soile&Tito olivat mukana myös, kiva oli katsella Rampen enon rauhallisen varmoja otteita lampaiden kanssa. Ramon kanssa tehtiin ekaa kertaa pikkuaitauksessa hommia. Eli Rampen piti liikutella lampaita pikkuaitauksessa aitauksen liikkuen itse aitauksen reunojen pitäen etäisyyttä lampaisiin. Sauvan avulla saatiin neitokainen pitämään välillä aika kivasti etäisyyttä ja silti lampaat liikkeessä. Sauva kyllä ärsytti Rampea aluksi mutta alkoi homma sitten sujuakin, kun ei pienelle annettu vaihtoehtoja…

 

Ollaan treenattu itteksemme ”paimennusmaahanmenoa”, joka oli jo sinänsä paremmin hanskassa kuin viimeksi Pialla. Eli rekkunen kyllä meni maahan aika hyvin kun käskin, mutta kun lähdin itse liikkumaan lampaita kohden, R nousi kuin hissi konsanaan vähitellen istuma-asentoon ja lähti hiippailemaan mun perään. Tässä siis on vielä työnsarkaa :-) Sinänsä hyvä tuo hiippailutyyli, ettei lähde rynnimään lampaille.

 

Ke tehtiin sitten samaa ensin ja sitten isoon aitaukseen. Otettiin Ramon kanssa lampaat pikkuaitauksesta ja sitten kierrettiin isoa aitausta muutaman kerran ympäri. Alkoi sujua jo! Etenkin vika kiekka johon tajuttiin lopettaa, oli tosi hyvä. Itse vaan keskityin kulkemaan määrätietoisesti aitauksen/”radan” ympäri, niin johan pelitti. Rampe piti hienosti lampaat kasassa ja keskittyi täysillä hommiin. (Ti oli jossakin vaiheessa havaittavissa kakansyöntiä, kun tuli turhautuminen kepin ym. kanssa.) Jäi hyvä fiilis tuosta, toivottavasti päästään nyt Hilulle mahd. pian.



(Kuva toukokuisilta paimennuksilta, copyright Hansu Laitala)

 

Molempina päivinä käytiin kimppalenkillä Pian ja koirien kanssa. R oli taas tapansa mukaan remmissä varsin narttuileva narttu. Vapaana sitten sujui hyvin, Lilla-pennen kanssa oli kiva vähän kirmata, kun oli saanut pakolliset kovistelut alta pois… Kiitos Pialle, oli tosi kiva käydä ja päästä paimeneen!

 

Simo&Lili viettivät kotona laatuaikaa kahden, kävivät tokoilemassa ja lenkillä. Loppuviikko menikin sitten molemmilta lauman kaksijalkaisilta sängyn pohjalla. Kumpikin oli tahoillaan joutunut kesäflunssan uhriksi ja viikonlopun olin itse ihan kunnon kuumeräkätaudissa, yöks. Jäi kolme kivat juhlat ja hakutreenit ja muuta kivaa väliin, kurjuuden kurjuus :-( Mutta minkäs teet. Koirat oli tosi kivasti, vaikka olivat tosi vähällä aktiviteetilla. Kun sunnuntaina alkoi elämä vähitellen voittaa, koissut olivat silmin nähden iloisia, kun alkoi vähän elon merkkejä ilmetä vällyjen alta.