Tänään Rampelle jälki Uusmäkeen. Päätettiin Simon kanssa tehdä radikaali veto ja laitoin jäljelle neljä keppiä, jotka hajustuneet taskussa, ei kuitenkaan kovin pitkää aikaa, niinpä vähän sylkeä mukaan hajuntuojaksi. Lyhyt jälki, ehkä vaan 80 m? Alussa nameja joka askeleella, vähentyen jäljen edetessä. Tuuli sivumyötäinen. R jäljesti suht rauhallisesti ja tarkasti. Pariin otteeseen pää nousi ihmettelemään, kun jarrutin sen vauhtia, mutta melko nopsasti nokka maahan ja matka jatkui. Kahteen ekaan keppiin reagoi selvästi, naksu ja isot juhlat ja palkat pelkästi haistamisesta. Vahvistin myös näiden keppien kanssa maahanmenoa. Kahdella vikalla kepillä otti kepin jo nopeasti itse suuhunsa, josta naksu ja juhlat ja taas vahvistettiin vielä maahanmenoa. Keppien idea meni siis ainakin tällä kertaa nopeesti jakeluun. Me ollaan talven aikana jonkin verran tehty kepin vahvistamista kotona, ehkä siitä on ollut jotakin apua.

Jatketaan siis samaan mallin. Nameja meinaan vielä jäljellä pitää, jotta saadaan touhusta tarkkaa ja toivottavasti rauhallisempaa kuin mikä Lilin tahti on ollut. (Tosin nykyään Lili menee rauhallisemmin kiitos viimevuotisen peltojälkikuurin. Ja varmaan myös ikä tehnyt vähän temppujaan.)

Simppa tokoili Lilin kanssa sen aikaa, kun tallasin jälkeä. Ottivat liikkeestä jäävät, menivät hyvin (tosin seisomaan jäämisessä L vähän käännähti Simon perään, kun S käveli sen ohi). Tein itse vielä Lilin kanssa kaukot, jotka periaatteessa menivät hyvin mutta liikkeet aika hitaat. Ja koklasin vielä luoksetulon pyssäystä pidemmällä matkalla, kivasti meni. Tätä täytyy nyt vaan hinkata nimenomaan pidemmällä matkalla ja myös sitä pysäytyksen jälkeistä luoksetuloa, koska niissä L herkästi tulee vähän himmaillen luo, uutta pysäytyskäskyä ilmeisesti odottaen.

Sitten jatkettiin molempien kanssa lenkille märkään metsään. Rapa roiskui ja hauskaa oli. Lenkin jälkeen Simo katsoi vähän Rampen seuruupaikkaa. Parantunut on ja välillä menee jo tosi sievästi, mutta edelleen tuppaa välillä peppu vähän kääntymään. Ei pahasti mutta kuitenkin. Joten pepputreeni jatkuu tiiviisti. Kontakti on hieno ja askelissa neiti kyllä jo jaksaisi pitkääkin pätkää vetää. Haluan vaan hinkata tuon paikan oikeesti hyväksi. Toisaalta sitten taas en halua tehdä seuruusta tylsää Rampelle, joten täytyy muistaa tehdä lyhyitä treenisessioita usein.

Pari patukkanoutoa tehtiin, hyvällä vauhdilla ja innolla haki ja toi patukan ja taisteli kivasti patukasta. Täytyy koittaa jostain metsästää tuommoisia samanlaisia pehmeitä mokkapatukoita, kun ne näyttää Neiti Herkkäsuusta olevan kivoja tarrata. Loppuun eteenmeno, hurja vauhti. Myös Lilille otettiin pari eteenmenoa vielä illan päätteeksi. Aika hyvät, vauhti olisi voinut olla vielä piirun verran parempi.