Loppuviikosta vähän pahempaa flunssaa ja to-pe meni koirien suhteen vähemmillä virikkeillä. Lauantaina tottista Luukissa. Ramolle ensin parkkiksella tuomarin kopelointia ja mikrosirunluku kaukosäätimellä. Sieti hyvin. Sitten Laura ajeli pari kertaa autolla meidän luo ja pysähtyi juttelemaan. Aluksi R olisi moikannut mutta sitten pistin sen heti käskyn alle ja se oli hyvä.

Sitten kentälle, jossa ensin seuraamista. Tehtiin eka kunnon pitkä pätkä, josta henkilöryhmään. Hyvin sujui. Sitten lyhyempiä pätkiä muutama myös. Liikkeestä maahan ja luoksetulo koetyyliin, tosin luoksetulossa vapautin vauhdista. Esteet tehtiin myös, R sai noutaa keppiä kun ei sattunut muuta mukaan. Hyvin meni, tosin R joutui melkein joka kerta etsimään keppiä nurmen seasta aika pitkään. Hyppyeste ensin niin, että yläosa irti maassa ponnistusesteenä. Sitten toinen metrisenä, nätisti hyppäsi, ei kolautuksia. A-este taidettiin myös tehdä pari kertaa, osasi tämänkin. Lopuksi paukut koiran syödessä.

Parkkiksella vielä ryhmäsessio. Otettiin Ramo, Venla ja Seri samaan aikaan lähekkäin pitempää perusasentoa. Nätisti oli, ei välittänyt muista. Sitten lyhyt paikkamakuu muiden puuhatessa lähistöllä.

Saara haukutti Ramonan vielä ennen kotimatkaa. Ja Saara pääsikin sitten telttailemaan eli R sai haukkua umpparia. Hyvin sujui. Otettiin kolme sarjaa, ekalla R näki, kun Saara kömpi telttaan herkkupalkkojen kanssa. Melko pitkiä haukkuja, vikalla vähän pätki, kun lähistöltä kuului muita ihmisääntelyjä ja R kuunteli, että onko se Saara kun kehuu.

Tänään suunnattiin rapujuhlien jälkihöyryissä Siikajärvelle suppisjahtiin. Ja löytyihän niitä, melkein täysinäinen Prisman muovikassillinen. Paistettuna n. 3 litraa eli aika moneen kastikkeeseen tai piirakkaan. ”Sopivaa krapulapäivän ulkoilua”, totesi Simppa parin tunnin sienestelyn jälkeen. Simon sienikoulu on tuottanut tulosta: Lili muutamaan otteeseen löysi itse suppiksia ja ilmaisikin ne, jee!