Meikäläinen tänään EPK:n hakukokeessa Nurmijärvellä maalimiehenä ja muuten puuhalaisena. Myös Simpan piti tulla, mutta kipeänä parka edelleen :-( Kiva ja opettavainen päivä. En oo ikinä pk-koetta nähnyt, joten oli aikakin. Aina sitä kuvittelee, että kaikkien muiden koirat osaa kaikki asiat täydellisesti kokeessa ja siksi arastelee itse kokeeseen lähtemistä. Tosiasiassa ei näin tietystikään ole, ihmiset on ihmisiä ja koira on koiria ja näiden kahden yhdistelmä usein ennalta arvaamaton, etenkin koetilanteessa, kun jännittää ym. Tänään kokeessa seitsemän koiraa, joista 3 avon ja 4 alokkaan. Henkilöhaun jälkeen viisi jatkoi kisaa, esineiden jälkeen neljä.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kokeen jälkeen Simppa kiltisti jaksoi tuoda mulle koira Luukkiin. Olipa taas hieno sää, tosi lämmin itse asiassa ja arska paistoi melkein pilvettömältä. Otin vähän tottista molempien kanssa, S seurasi Lilin tottiksen ja ampui päätteeksi. Otettiin eka eri pituisia seuruupätkiä, kivasti menivät. Sitten noudot. Kaikki meni oikein mainiosti. Otin estenoudotkin suoraan ilman mitään apuja, oikein hienosti meni.

 

Olin vienyt eteenmenosapuskan kentän päätyyn ennen muita puuhia. Eteenmeno otettiin lopuksi. Hienosti lähti ja suoraan ja täysillä juoksi purkille. Sitten kokeilin samaa maahan käskyttämällä. Eka ei toiminut: L jäi hyörimään kentän päähän ja lopulta tuli mun luokse. Lyhennettiin sitten matkaa ja alkoi toimia. Pidennettiin välimatkaa joka kerran jälkeen, kunnes matka oli melkein yhtä pitkä kun ekalla kerralla. Nyt sujui jo hienosti. Varmaan tuota maahanmenoa täytyy nyt ennen koetta vahvistaa muutaman kerran, vaikka se sitten osaksi ehkä tapahtuukin vauhdin kustannuksella. Kokeen jälkeen sitten taas pitkän matkan ja täyden vauhdin vahvistamista.

 

Ja ihan lopuksi paukut makuussa. Meni hienosti! Kävelin n. 20 askeleen päähän, ei nameja Lilin takana, olin selkä Liliin päin. Simo ampui kaksi kertaa, L ei reagoinut kuulemma mitenkään. Sitten vielä toinen setti, kävelin 30 askeleen päähän, selkä Liliin päin. Nnyt namit Lilin takana eli helpotettiin. Hyvin meni.

 

Rampelle ekana paukut, jotta Simppa pääsi kotiin lepäämään. Tehtiin nyt niin, että puuhasin Ramon kanssa eli se ei ollut makuussa. En oikein muista mitä puuhattiin, jotain liikkeessä kuitenkin. Ihan vähän korvat äänen suuntaan eli rekisteröi äänen mutta ei muuten mitään reaktiota. Sitten vielä paukku siten, että R makuussa ja syötin namppaa. Hyvin meni tämäkin.

 

Muutoin otettiin sitten perusasentoja, seuraamista, maahanmenoja ja vähän leikkiä. Lopuksi luoksetulo, tennari Ramon juoksusuuntaan, täysillä tuli. Missään ei oikein mitään motkottamista, vähän kuumuus oli liikaa, R teki vähän vaisuhkosti. Seuruussa vois jossakin vaiheessa ottaa käännöksiä mukaan, jotta tulee vähän vaihtelua tuohonkin touhuun. Matkalla autolle pelattiin vielä tennareilla, oli kivaa.

 

***

 

Treenin jälkeen ajoin koissujen kanssa Halkolammelle ja tehtiin siellä lenkki. Olin aluksi vähän hermona kyiden vuoksi mutta mentiin sitten suon ympäri lenkki enkä siellä kosteammassa jaksanut kytätä. Mentiin lopuksi lammelle, Lili haki keppiä vedestä montaa kertaa aika intona. Eikä haukkunut pari haukahdusta lukuun ottamatta lainkaan. Sillähän on aiemmin ollut tapana haukkua jokaisen kepinheiton jälkeen pari minuuttia taukoamatta, nyt tämä onneksi oli minimissä ja kielsinkin heti touhun, kun kerran, pari yritti. Rampe ei vielä uimaan mennyt, mutta senkin edestä pölli kepit Lililtä sillä sekunnilla, kun tämä tuli tarpeeksi lähelle... Täytynee kantaa penska uintietäisyydelle rannasta, kunhan itse tarkenee veteen mennä.

Autolle palatessa bongasinkin sen käärmeen sitten muutaman metrin päässä – vaikkakin se osoittautui vaskitsaksi. Onneksi, olisi taas se kyy pyörinyt mielessä meikäläisellä…