Oli tänäänkin päästävä vähän treenaamaan, on nyt jotenkin tosi kova into päällä. Huomenna täytyy ottaa Rampelle ihan rauhallinen päivä, jotta oikeesti toipuu kunnolla. Ei se kyllä siis ole tällä viikolla enää yskinyt eikä köhinyt.

Treffattiin Heini & Mandi Perkkaan kentällä. Sitä ennen lenkkiä siinä kentän lähistöllä radan varressa. Rusakoista oli taas kiusaa. Bongasin yhden jo kaukaa ja ooteltiin hetki, jotta elukka ehti livetä. Kuitenkin sitten lenkin lopuksi R pääsi jahtaamaan yhtä :-( Parin metrin päästä Rampen edestä läksi rusakko karkuun ja penne lähti perään. Luoksekutsua ei totellut (mikä hämmästytti ja ketutti aika lailla) ja neiti hävisi näkyvistä. Meinasi paniikki iskeä, mutta pilli onneksi toimi ja R kirmasi takaisin. Paskamaista, että pääsi jahtaamaan mutta onneksi palasi kuitenkin pian. Täytyy nyt ite olla tarkempi.

Rampe pääsi haukkumaan pitkästä aikaa. Eli Heini ukkona. R kävi vallan kuumana ennen lähetystä ja ääntä lähti jo siinä vaiheessa. Pääsi kuitenkin ukolle vasta kun oli hiljaa. Ekalla kymmenen haukkua, tokalla 20, kolmannella 25. Hyvä fiilis jäi tuosta, varmasti haukkui tauosta huolimatta.

Sitten Heini oli meille tuomarina ja "henkilöryhmänä". Tosi nätisti Rampe tekee nuo puuhat, ei ota häikkää ihmisestä/-istä. Sitten paikkamakuuseen ja Heini otti Mandin puuhaamaan samaan aikaan. Hyvin pysyi mutta pari inahdusta kuulin. Olin vähän normaalia kauempana, joten täytyy kasvattaa tuota etäisyyttä rauhassa ittekseen ja tehdä vähän helpompaa kun on häiriötä. Aika oli nyt ehkä pari minsaa.

Muuten tehtiin taas tuttuja juttuja: peppukäännöksiä, muutaman askeleen seuruuta ja pari vähän pidempää, istumisia, maahanmenoja, seisomista. Puun kiertoa ja luoksetulon pyssäystä seisomaan. Muuten ei kummempaa huomauttamista, mutta seuruun oikealle käännös oli taas ihan syvältä. Mä oon kyllä toope kun en viiti keskittyä sen opettamiseen vaan aina välillä vaan testailen, että josko se nyt olisi sen ittekseen hiffannut. Ja eikä ole, väljäksi menee. Josko nyt oikeesti saisi tuohon paneuduttua. Ja mietin sellaistakin, että kun palkkaan seuruusta lelulla, pitäiskö mun jättää naksu pois. Olin huomaavivani, että toimi paremmin ilman naksua. Onkohan penska ehdollistunut niin naksun jälkeiseen namiin että häkeltyy hetkeksi kun palkka onkin lelu.. Kokeillaan.

Simppa&Lili treffasivat Harria ja koiria eli Lili pääsi treffaamaan parasta kaveriaan (Rampen jälkeen tietty...:-)) Eppua. Kivaa oli ollut ja Lilistä ääntä lähti taas.

Illalla oli vielä vähän pakko jatkaa kotona. Lilin kanssa seiso-maa-kaukoja ja temppuja. Rampen kanssa edestä perusasentoon siirtymistä, sivuaskelia (namiavulla, nätisti haki paikan), liikkeestä seisomista ja vähän kosketusalustaa.