Pe käytiin Carlon ja Lean ja Veeti- ja Helga-mäykkyjen kanssa ulkoilemassa. Ekaksi Ramona ja Helga leikkivät, aivan mahtavat leikit saivat kyllä aikaan. Sitten otettiin Veeti autosta ja Ramona sai tutustua siihen. Veeti oli ihan kiihkoissaan ja pörisi, mikä vähän pelotti Ramonaa. Sitten Lili ulos autosta ja koko kööri metsään. Lili pidettiin koko ajan kiinni tikkien vuoksi, yllättävän hyvin meni, paitsi alku, joka oli taas yhtä volttien heittämistä. Kannettiin Ramonaa aina välillä metsässä, koska tyttö oli jo aika väsynyt. Lissu kävi illalla taas kattomassa pentua.

La aamulla käytiin Puolarmaarissa moikkaamassa Piaa Aussie Openissa. Ramona oli aika onnessaan, kun näki Pian - tuli ilopissat Pian syliin! Ramo sai myös leikkiä vähän vanhemman Zippo-aussien kanssa, ja se tapasi myös pari sukulaissetää, mm. Danten. Pia antoi Ramonalle rokotuksen, pieni ei oikeestaan edes huomannut sitä, kun syötin sille namia samalla. Nähtiin myös pari muuta tuttua ja Ramona tietysti oli ihailevien katseiden kohteena enemmänkin :-) Hienosti tyttö käyttäytyi väki- ja koirapaljoudesta huolimatta.

Kotimatkalla käytiin vielä Sellossa (iiiiso kauppakeskus ihan meidän lähellä), Ramona mukana. Hyvin meni, vaikka porukkaa oli aika paljon.

Illalla käytiin ilman koiria Simon systerillä ja kun sieltä tultiin puolen yön maissa, Ramona oli sitä mieltä, että nyt **kele leikitään eikä nukuta... No, joutui sitten viihdyttämään itseään, mutta ei löytynyt aamulla mitään sen suurempia tuhoja.

Sunnuntai oli Simon ja Ramonan bonding-päivä, kun itse olin melkein koko päivän Lilin kanssa tottiskoulutuksessa. Hyvin oli päivä mennyt, Tuukkakin oli saanut osansa bondingista :-) Illalla vielä Simon vanhemmat piipahtivat pentua kattomassa. Heillä on isoa surua, kun he joutuivat luopumaan 12-vuotiaasta Aksu-norwichinterrieristä keskiviikkona :-( Aksulla oli pitkään virtsakiviä, joiden vuoksi se oli leikattu useaan otteeseen. Nyt ei leikkaus enää olisi auttanut, ja lisäksi Aksulla havaittiin kesällä jonkinlaista sydänongelmaa. Varmasti oikea päätös, mutta tottakai ikävä on kova. Meilläkin. Ramona taisi vaistota surun, kun se viihtyi Simon äidin sylissä pitkään rauhallisena ja tuijotti Heidiä syvälle silmiin. Liikuttava pieni tyttö.

Leena