Mökille kun saavuttiin oli ihana ilma ja KESÄINEN OLO! Mentiin koirien kanssa heti rantaan ja laitettiin neitokaiset veteen. Ekaksi sähelsivät molemmat rantsussa yhtä aikaa: Lili haki keppiä vedestä innolla ja Ramona yritti uskaltaa veteen myös, mutta ihan ei vielä pokka riittänyt. Laitettiin sitten koirat sisään, ja menin tallaamaan Rampelle jälkeä.

Sitten koirat taas uimaan, vuorotellen. Lili ekana, heittelin sille keppiä ja neitihän haki. Tykkää selvästi kepin hakemisesta, mutta heti kun tulee rantaan, on kiire ravistella turkki kuivaksi. Sitten taas uutta keppiä veteen :-) Sitten Rampelle uimakoulua. Menin ensin itse veteen mutta perhana että oli tällaiselle vilukissalle liikaa. Koitin siinä hetken kannustaa Rampen veteen, mutta ei uskaltanut uimaan asti, piippasi vaan jalat vedessä silleen, että massu just kastui. Simo halusi touhuun vauhtia ja niinpä vaihdettiin Simon kanssa paikkoja: Simo uimaopettajaksi ja mä kameranaiseksi :-) Simo kannusti Rampe ja kantoi sitä vähän syvemmälle silleen, että piti vatsan alta tukea. Ja saatiin se uimaan sitten kuitenkin! Ja taisi ihan tykätä hommasta kun yritti kiivetä Simon syliin, "ota nyt äkkiä uudestaan syliin ja uidaan" :-) Huomenna uudestaan, eiköhän se siitä uimariksi ryhdy. On kyllä vedessä paljon enemmän kotonaan kuin Lili, joka räpiköi paniikissa ekoilla kerroilla silloin aikanaan. Rampe ei vettä sinänsä pelkää tai ällöä yhtään, ei vaan ihan luota itseensä, että pysyisi pinnalla.

Jännä juttu muuten noiden "uimakeppien" kanssa: Rampe taistelee kepeistä ihan kympillä. Perusleluista se taistelee "ihan jees" mutta kepistä ihan hulluna. Mun pitäis varmaan kokeilla huvikseni keppileikkiä tottiksessa. Tai koittaa löytää joku keppiä vastaava lelu. Mikä se vaan voisi olla. Hmm.

Rampelle sitten jälki, ehkä 150 m, kuusi keppiä. Merkkasin vessapaperilla, joka oli hyvä juttu, R ei reagoinut merkkeihin lainkaan, mitä se on siis aiemmin normimerkkeihin joskus tehnyt. Tehtiin myös pieni janatreeni, lähetin muutaman metrin päästä jäljelle. Lähti metrin verran takajäljelle, sitten korjasi oikeaan suuntaan, kun en antanut edetä. Simo oli sitä mieltä, että R otti vähän ilmavainulla janalla, mutta "hyvin vähän". Itse en huomannut, mutta täytyy kiinnittää huomiota.

Kepeistä viisi nousi hienosti ja varmasti, kolmonen oli vaikeassa paikassa, jouduin pariin kertaan ottamaan koiraa vähän taaksepäin, sen jälkeen tajusi kepin ja otti suuhunsa. Yksi 90-kulma, meni tosi hyvin, tarkisteli vähän kulman ympärillä mutta lähti varmasti ja rauhallisesti oikeaan suuntaan.

Palkkasin purkista Cesarilla, oli mieluisa palkka, häntä heilui koko palkkauksen ajan. Rauhoittui palkan jälkeen ja sain rauhassa lähettää eteenpäin. R jäljestää hyvin ja varmasti, Simo kehoitti mua keskittymään siihen, etten ohjaa koiraa liikaa vaan luotan siihen: kyllä se jäljestää osaa.

Keppi-ilmaisua täytyisi nyt oikeasti miettiä. Tuntuu aika luontaisesti ottavan kepin suuhunsa, mutta pitäisikö silti nyt malttaa opettaa maahanmeno..? Simo mietti, että kun into jäljestää kasvaa todennäköisesti entisestään, malttaako ottaa kepin suuhunsa jatkossa. Nyt oikeesti hetkeksi pitäisi malttaa pysähtyä miettimään. Ei ehkä kuitenkaan mökkeilyn aikana malta...

Sitten vielä haukutettiin Ramona. Simo kyykki ja koitti saada Rampen haukkumaan. Eka ei meinannut tajuta, mutta sitten kun kerran haukahti ja sai palkan, alkoi kummasti sujua. Vajaa kymmenen toistoa ja hienosti meni. R:n mielestä kiva leikki :-) Peruutti askeleen, pari, ja kävi maahan ja hau. Ihan reipas haukku. Eli sinänsä hyvä ilmaisu, ei yrittänyt yhtään härkkiä Simoa/namia. Ei haittaisi, jos tuosta tulisi tapa.

Illalla naksuttelua. Lilille kaukoja, lähinnä seiso-->maa ja seiso-->istu--> seiso tarvitsevat treeniä. Rampelle maa-->istu -kaukoja (käskynä Op) sekä maasta perusasentoon nousemista. No problem.

Ja illalla nautittiin hyvästä futiksesta ja herkullisesta ruuasta ja viinistä – aah!!