Simo on ollut jo 1,5 viikkoa kipeänä, karseessa yskässä, minkä johdosta molemmat ollaan nukuttu tosi huonosti. Ja varmaan väsymyksen vuoksi mulla vastutuskyky heikko, sillä seurauksella, että mulla alkoi toinen flunssa keskiviikkona. Nyt ihan kunnon tauti päällä. Voi ..kele, ei voi muuta sanoa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Koirien kanssa vähän kotitreeniä ja lenkillä on sentään jaksettu käydä. Rampen kanssa tottisteltu lenkin yhteydessä. Lyhyitä ja vähän pidempiäkin seuraamisia. Menee aika kivasti, "vaikka nyt itse sanonkin". Pitemmissä pätkissä kontakti pysyy hienosti, mutta paikka tuppaa vähän siirtymään sitä edemmäs mitä pidempi pätkä tehdään. Täytyy palkata taaksepäin ja tehdä kärsivällisesti sen verran lyhyempää pätkää, ettei edistämistä ehdi ilmetä.

 

Eilen ja tänään tein pienen kokeilun: tähän asti ollaan ulkona tehty noutoa patukalla, Hansun vinkin mukaan kilpaa patukalle -tyyliin. No nytpä kokeilin ihan kapulalla samaa hommaa. Ja toimi. Ramo tiesi heti, mistä kyse, kun kävin viemässä kapulan ja palasin sen viereen. Lähti kuin tykin suusta täysillä kapulalle, ihmetteli siinä hetken, että mikäs tää on, mutta kun kannustin, nappasi sen suuhunsa ja toi mulle. En tietenkään vaatinut nättiä luovutusta. Tänään R ei enää kapulalla ihmetellyt, vaan nappasi suuhunsa ja toi vauhdilla mulle. Palautusvauhti ei ole ihan yhtä kova kuin kapulalle riemulaukka, mutta laukalla palauttaa ja aika hyvä vauhti kuitenkin. Noi nyt oli vaan kokeiluja, luulen, että vahvistellaan kapulan kivuutta kotona vielä tovi ja sitten vasta enemmän tuota ulkotouhua. Patukkanoudot ulkona saavat toistaiseksi riittää. Ote kapulasta on yllättävän hyvä ottaen huomioon a) sen, että neitiä ällötti kapulaan aika pitkään tuossa alkukeväästä ja b) sen, että se mählää esim. esineitä jonkin verran suussaan.

 

Liikkeestä seisomista tehtiin eilen myös, aika jees juttua. Liikkeestä istumista siten, että otin pari askelta itse Rampen istumisen jälkeen, kivasti meni tämäkin. Luoksetulot taas loppuun, tuttuun tyyliin. Leikitty on myös paljon, juuttipatukalla ja narupallolla, josta tulee koko ajan kivempi. Rampe tykkää kauheesti, kun annan sen hetkisen odottaa pallon lentämistä ja hitaasti "ryhdyn" sitä heittämään. Ramosta oikein näkee, kun se jännittää ja odottaa, että milloin se pallo lähtee. Sitten suih, pallo lentää ja pitkälle ja neiti täysillä perään :-)

 

Maahanmenoja tehty myös liikkeestä ja paikallaan, niissä osa nopeita, osa ei niin. Täytyy alkaa selvästi palkkailla vaan niistä nopeista. Tänään tehtiin vähän myös kosketusalustaa, joka on kyllä hyvin selkänahassa Rartsulaisella. Täytyy alkaa kasvattaa etäisyyttä alustalle ja ottaa ne tötsät taas mukaan. Paikkamakuussa pysyy jo hyvin sen pari minsaa mitä on tehty, tosin vähän pää pyörii, ei levottomasti niin kuin Lilillä vaan ”tekemisen puutteesta” varmaan. Mietin, että ottaisinko takapalkan mukaan, jotta saisin kontaktin pysymään vielä paremmin. Asento pysyy pääasiassa hyvin, tänään tosin kiepautti toisen etutassun kerälle alleen, en puuttunut tähän.

 

Mettälenkillä kaikkea pientä kivaa: muutama "kaukomaahanmeno" eli käsken R:n maahan kun se on musta joidenkin metrien etäisyydellä. Osaa jo aika hyvin ja malttaa odottaa, että vien palkan sille. Vähän hyppytreeniä kaatuneen puurungon yli. Ja keppi- ja palloleikkiä, jolla mukamas vähän kompensoin myös omien voimien vähyyden vuoksi liian lyhyeksi jääneitä lenkkejä...

 

Kotitreeniä: Rampen kanssa kapulan pitämistä ja kantamista, istu-maa-kaukoja ja myös perusasennosta maahan. Kapulan kanssa mielenkiintoinen havainto: kun kapula on lattialla ja ideana siis se, että R nostaisi sen ja toisi mulle, R saattaa käydä makaamaan kapulan eteen. Tämä lienee peruja siitä, että yhdessä vaiheessa vahvistettiin kotona jälkeä varten kepille maahan menemistä. No, tämän saanee kyllä pois, mutta mielenkiintoinen havainto. Tein sitten niin, että pidin kapulaa lattianrajassa eli ei aivan lattialla asti.

 

Lilin kanssa kaukoja, pääosin maa-seiso mutta vähän muita sekalaisia joukkoon myös. Laitoin takanampan, koska aiemmin Lili tupannut välillä liikkumaan hivenen eteenpäin, kun etäisyys ohjaajaan kasvaa. Koitetaan tuolla saada neiti pysymään paikallaan.

 

Launtaiaamuna olis hakutreenit Raran kanssa, mutta täytynee jättää väliin, kun on tää tauti. Kun la ip on kaverin häät, joissa pitäis jaksaa ainakin muutama tunti juhlia… Vihaan tätä sairastamista!!