Oon nyt lenkeillä treenanut Lilin kanssa välillä niitä kaukomaahanmenoja eteenmenoa varten. Alkaa sujua paremmin. Kuitenkin vielä välillä L jää ihmeissään tuijottamaan, että "mitä sä sanoit?" ja tulee luokse. Jos muistaa lenkin aluksi muistuttaa sitä lähellä maahanmenosta, kaukkarikin menee paremmin.

Myös tuomistreeniä tehtiin eilen, tai lähinnä Simo teki. Eli se antoi tennispallon Lilin suuhun ja antoi sen kanniskella sitä hetken, ja sitten pyysi tuomaan. Hyvin meni. Tätä vois ottaa useemminkin.

Vähän päänvaivaa aiheuttaa luoksetulo lenkeillä eli siis ei toko-/tottisluoksetulo. Se on aika hyvällä mallilla, mutta vaatimustaso kasvaa sitä mukaa, kun koira oppii. Eli tosi hyvin se tulee, jos ei ole häiriötä. Ja ajoittain häiriöilläkin menee hyvin. Ihmiset ei yleensä yksinään kiinnosta, joskus kyllä nekin, mutta koirat on aina hankala häiriö. Tänään ei tullut hyvää koirahäiriötilannetta mutta ihmishäiriö tuli. Paha häiriö on myös ihmisten jätökset; sellainen jos löytyy, niin korvat tippuu - kunnes läjä on syöty. Aargh...

Mietin, että näitä haastavia tapauksia varten täytyisi muistaa ottaa mukaan pikkurasiallinen Lilin kunnon ruokaa palkaksi. Se on kuitenkin überhyvä palkka Lilin mielestä, ja olisi tosi hyvä saada palkattua se onnistuneesta luoksetulosta jonkun tuollaisen pahan häiriön vaikuttaessa. Pitäisi myös saada enemmän treeniä näistä. Ne tilanteet tulevat lisäksi usein niin yllättäen, että ei ehdi toimia siten kuin pitäisi ja haluaisi. Pitäisiköhän hetkeksi palata liinan käyttöön, jolloin Liliä pystyisi parempi kontrolloimaan, kun tällainen tilanne joskus yllättäen tulee...?

Leena