Kesäloma tottiksen osalta päättyi tällä viikolla. Kävin eilen ja tänään Talissa treenaamassa, molemmat koikut pääsivät hommiin. Kutakuinkin samat setit molemmille kumpaisenakin päivänä. Kuuma oli taas… (Tänään myös paukut lenkin yhteydessä Uusiksessa, no problemos.)

 

Lilin kanssa lähinnä perusasentoja ja seuraamisia, oikeaa paikka ja hiljaista tekemistä hakien. Aluksi epätarkka ja pientä ääntä, mutta kun en itse hermostunut, niin paikka parani ja mölinä hiljeni. Palkkailin jotenkin fiksusti pallolla siten, että L näytti yllättyneeltä useamman kerran. Eli palkka välillä pa:sta, välillä irrotuksesta, välillä maahanmenosta, välillä pidemmästä seuruusta. Seuruutin myös A-esteen ympäri, kun selvästi sitä teki mieli vilkuilla, kun mentiin päin. Parani nopeasti, kun kehuin oikeasta tekemisestä.

Sitten tehtiin hyppy- ja A-noudot. A-sujui hyvin, metrisellä ensin kiersi, hassu. Kun avustin, lamppu syttyi selvästi, ”ai niin YLIHÄN siitä piti mennä!”. Ei ole Lili tainnut tuota hetkeen tehdä.

Ramolle samoin perusasentoja ja lyhyitä seuraamisia, ilmettä ja fiilistä haettiin. Suht tyytyväinen oli, vaikka muutamia vinoja perusasentoja aluksi. Maahanmenoja, jotka aluksi hitaanlaisia, mutta paranivat. A-nouto sujuu. Hyppynouto 80–100 cm harjasesteellä sujui hyvin mutta metrisellä vaneriesteellä kiersi takaisin. Se on omastakin mielestä niin pelottava jotenkin… Ja Rampehan lukee meikäläistä, joten pitäis päästä tuosta ennakkoasenteesta eroon. Tein sitten pallon kanssa, jotta sain sen hyppäämään. Täytyy hyppyyttää nyt sillä pelottavalla vain pallolla/patukalla aluksi. Loppuun eteenmeno. Eilen ekalla lähti sen verran vinoon, että kutsuin takaisin ja lähetin uudestaan. Muuten sujui, ei maahanmenoja mukana.